perjantai 26. syyskuuta 2014

Mare: Saksaa ja ruokaa

Ludwig Kirchenstrasse eli Ludwig Kirsikankatu, kuten se minun Saksan kielen taidoillani kääntyy, on lempikatujani Berliinissä. Saksansanastoni on karttunut kahdesta lähteestä: ystävien opettamien lauseiden avulla, joita kuulemma tarvitsin laskettelulomalla nuoruudessani ja Matula-nimisen tv-sarjan seuraamisesta. Näiden verrattomien avitusten ansiosta osaan kertoa, josko tämä on Müllereiden koira tai olenko mahdollisesti raskaana, asuuko puhetoverini yksin ja voiko täällä juoda glühweinia. Näitä lauseita ja sanoja yhdistäessäni ja vääntäessäni olen luonut paljon iloa ympärilleni.

Ludwiginkirkkokatu muistuttaa minua kirsikoista, joita lempikahvilassani voi löytää konvehtien tai kakkujen sisältä. Mutta se vadelmapistaasimacaronetorttu! Aah, onko sen veroista puiden varjossa istuen ja Berliinin elämää seuraten.
Kahvilan vieressä on kirjakauppa Shakespeare&company, mutta nimi johtaa harhaan, sillä kaupassa myydään vain saksankielisiä kirjoja, sääli. Muuten katu olisi täydellinen berliiniläiskatu, rauhallinen ja kuitenkin keskeinen.

Saksalaiset leivonnaiset maistuvat ja kiinnostavat (olen jopa seurannut Saksan paras leipomo -ohjelmaa telkkarista), mutta muut saksalaisen keittiön herkut jätän toisille, kuten currywurstin ja sianpäät.
Japanilaiset turistit käyvät kuulemma tilaamassa aitosaksalaisessa ravintolassa sianpäitä kuvatakseen ne, mutta jättävät siat sitten syömättä. Erään ravintolan kokki hermostui tästä ruoan tuhlaamisesta ja hänen keittotaitonsa halveksumisesta niin, että toi japanilaisryhmille yhä uudestaan samat päät tarjolle.

Berliinissä on mahdollista tutustua eri maiden ruokakulttuureihin ravintoloiden laajan valikoiman vuoksi ja olenkin löytänyt makuhermojani hivelevää etnistä ruokaa (itsestään selvän sushin lisäksi) - karibialaisen ja thaimaalaisen keittiön. Karibialaisiin annoksiin kuuluvat olennaisesti makeahkot ruokabanaanit, joita olen aiemmin turhaan vieroksunut ja thai-ruokaan en vain ole jostain syystä oikein syventynyt Suomessa, Thaimaassa en ole käynyt, vielä.
Kotona Ama on valmistanut monia herkkuruokia mm. maukasta avokaadopastaa ja kermaisen pehmeitä keittoja.

Tässä pari taiteellista Thai-lautasellista ja pikkurahalla. Se, mikä Berliinissä maksaa enemmän, on juominen, ruoka ja ulkona syöminen on edullisempaa kuin Suomessa.

Keskellä lautasella on syötävä punajuuriruusu.


 Tämän eksoottisen linnun nokka on chili ja silmät pippuriset.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti